Äidinkielen ylioppilaskoe on kaksiosainen, aina vaan

Viimeisen vuoden ajan äidinkielen opettajia, lukio-opiskelijoita ja asiantuntijoita on puhututtanut se, mitä tapahtuu äidinkielen kokeen kaksiosaisuudelle. Tällä hetkellä näyttää hyvältä: tulevaisuudessa koe säilynee kaksiosaisena. Niin pitkään kuin allekirjoittanut muistaa, kokeessa on ollut lukemisen taitoa arvioiva sekä kirjoittamisen taitoa arvioiva osa. Allekirjoittanut muistaa toki vain 2000-luvun alkuun. Itse pidin aina enemmän lukemista painottavista kirjoitustehtävistä. En kuitenkaan haluaisi pakottaa ketään tekemään täydellistä runoanalyysia tai proosatekstin tulkintaa yhdessä nuoruuselämän tärkeimmistä kokeista.

Tämän vuoden ja ensi kevään abiturienteille olisi tärkeää tutustua ylioppilaskokeen sääntöihin ja määräyksiin ennen varsinaista koepäivää. Esimerkiksi äidinkielen kokeesta annetut määräykset antavat ohjeita siitä, miten kokeessa voi onnistua. Tekstien tehtävänannot ja arviointi eivät poikkea mitenkään tavallisella äidinkielen kurssilla tehdyistä arvioinneista, mutta oman kirjoittamisen vahvuuksia ja heikkouksia olisi hyvä peilata arviointikriteereihin. Osaanko viitata pohjatekstiin ja nivoutuvatko viittaukset omaan tekstiini? Hallitsenko äidinkielen termistön? Osaanko lukea aineistoa kriittisesti esseekokeessa enkä vain referoi? Nykyisen ylioppilaskokeen arviointikriteereihin pääset tutustumaan tästä.

Ylioppilaskokeen voi kirjoittaa lyijykynällä kevääseen 2018 asti. Syksyllä 2018 kokelaat pääsevät tekemään ylioppilaskokeen sähköisessä Abitti-ympäristössä. Uuden, edelleen kaksiosaisen kokeen kuvauksesta ja pisteytyksestä voit lukea täältä.

Aikamme vaikuttavat puhujat

Äidinkieli 4 -kurssin harjoitustehtävässä opiskelijat esittelevät aikamme vaikuttavia puhujia. Perustelut ovat kiinnostavia, esitellyt henkilöt tuttuja: Sauli Niinistö, Donald Trump, Juha Sipilä, Timo Soini. Ilja Janitskin vaikutusta pohditaan myös yhdessä kirjotuksessa.

Itse jäin miettimään kirjoitusten pohjalta sitä, tuoko valta automaattisesti vaikuttavuutta. Esitellyt puhujat saavat puheilleen suuren yleisön, koska heidän rooliinsa liittyy julkinen puhuminen. Roolin takaa esitetyt ajatukset voivat olla puhujan henkilökohtaisia tai mahdollisesti polliittisesti virittyneitä, jopa strategisia. Vaikuttavuutta on aina luontevaa etsiä sieltä, missä valta on.

Kurssin tehtävistä olisi jatkossa kiinnostavaa lukea siitä, miten vaikuttavuutta voi rakentaa tavallisessa työyhteisössä, harrastusryhmissä tai sosiaalisessa mediassa. Löytyykö vaikuttavuutta ilman virallista roolia? Entä miten oman roolin kritisoiminen - kuten Niinistö on tehnyt - vaikuttaa yleisön mielipiteeseen roolin vaikuttavuudesta?

Toivottavasti kurssin kysymysseinä jatkaa elämäänsä ja kiinnostavia aiheita nostetaan jatkossakin esiin!

Miten teema aukeaa kun löhöän kotisohvalla?

Netflix, HBO ja Yle Areena tarjoavat nykyään huippusarjoja, joiden katsomista on joskus vaikea lopettaa. Game of Thrones, Silta, Parks and recreation, Medicit ja Skam - siinä esimerkkejä niistä sarjoista, joita Nettilukion äikänope on viime vuosina ahminut. Sarjoja seuraamalla olen myös innostunut uusista kirjoista ja elokuvista.

Esimerkiksi Ylen norjalainen Skam-sarja käsittelee nuoruuden kipukohtia - itsenäistymistä ja identiteetin rakentumista. Teema on mitä tavallisin kaunokirjallisuudessa. Samalla kun sarjan ohjaaja antaa kameran seurata Sana-nimisen päähenkilön ilmeitä, katsoja täyttää aukon, johon taustalla soiva musiikki ja sanat viittaavat. Sarjan kerronnassa on hienovaraisia hetkiä, joiden voisi kuvitella avautuvat kaunokirjassa yksi painotettu sana kerrallaan. Katsojalla on tilaa tulkita! Sitä kirjatkin ovat parhaimmillaan.

Tällä hetkellä äidinkielen kursseillamme ei juuri käytetä sarjoja tehtävien pohjana, ja se on suuri harmi. Ongelmana on kuitenkin se, että kursseilla ei käytetä maksullisia materiaaleja, sekä toisaalta aineiston saatavuus: Yle Areenassa jaksot säilyvät vain tietyn ajan.

Sarjoja voi kuitenkin vapaasti käyttää kaunokirjallisuustehtävien harjoitusmateriaalina. Katsoessa on helppo miettiä, kuka on päähenkilö, kenen kerronta on, tai miten miljöö vaikuttaa tarinaan. Teema on se kirsikka, jonka voi sitten yrittää löytää jokaisesta jaksosta ja koko sarjasta. Kesällä 2017 alkaa jälleen uusi kausi Game of Thornes -sarjasta, jonka visuaalisen ilotulituksen taustalla pilkottaa jotakin aivan inhimillistä ja yksinkertaista. Tai miten sinä tulkitset pohjoisen kuninkaan epätoivoiset silmät, kun laivastot liikkuvat kohti? Tekemättäkään ei voi jättää.

Tässä linkki sarjan promovideoon: https://www.youtube.com/watch?v=mg2xtVYgQhI 

Vinkki teeman avaamiseen: Jaksojen tekijät nimeävät usein yksittäisiä jaksoja kuvaamaan jakson keskeistä teema.

Esittely tehtävätyypistä: ÄI1 2016 -kurssin kirjallisuuskeskustelu

Äidinkieli 1 -kurssilla on loppuosassa kaunokirjaan pohjautuva tehtävä, jossa opiskelija saa valita joko vertailevan kirjallisuusesseen tai kirjallisuuskeskustelun. Kirjallisuuskeskusteluun tulee harmillisen vähän töitä, vaikka sen tekeminen on paljon rennompaa (kirjoitustyyli!) ja palkitsevampaa (palautetta antaa jatkuvasti keskustelupari!) kuin kirjallisuusesseen. Esseessä opiskelija etsii uusia ajatuksia artikkelista ja kirjasta, mutta keskustelussa pari vertailee kirjasta nousevia ilmiöitä omaan kirjaansa.

Kirjojen ei edes tarvitse olla samoja. Yhdistäviä teemoja voi löytyä muutenkin. Esimerkkiksi tässä keskustelussa opiskelijat käsittelivät erilaisten kirjojen mies- ja naiskuvia onnistuneesti. Omat lukukokemukset ja heränneet kysymykset sujahtavat luontevasti osaksi keskustelua. Padlet-keskusteluseinä mahdollistaa myös kuvien ja linkkien helpon lisäämisen. Keskustelusta tulee juuri niin elävää kuin keskustelijat haluavat!

Kannustankin opiskelijoita rohkeasti etsimään keskusteluseuraa kurssin keskustelufoorumilta (vasemmasta palkista löytyvät puhekuplien kuvat)! Seuraan keskustelufoorumia säännöllisesti, joten pystyn tarpeen mukaan ohjaamaan kysymyksiä opiskelijalta opiskelijalle Muikku-viestillä. Voit myös pyytää minulta suoraan keskusteluseuraa. Yritän etsiä keskeneräisistä suorituksista keskusteluseuraa parhaani mukaan.

Mistä ilmaisia opiskelumateriaaleja äikkään?

KUVA: CC0/ Pixabay

Lukion äidinkielen tueksi on olemassa oppikirjoja, joita kustantajat (mm. Otava ja Sanoma) julkaisevat. Nämä painetut ja sähköiset oppikirjat ovat kuitenkin maksullisia, eikä Nettilukion äidinkielen opiskelu perustu maksulliseen materiaaliin. Kaikista vuoden 2016 opetussuunnitelman mukaisista äidinkielen kursseista et välttämättä edes löydä vielä oppikirjaa. Ne ovat vasta tulossa!

Itsenäinen verkko-opiskelu tai pienryhmäopiskelu voi kuitenkin avautua toisinaan paremmin toisenlaisen aineiston pohjalta. Uudet näkökulmat avartavat! Esimerkiksi Yle on tehnyt oppimateriaalia lukion äidinkielen opiskelun tueksi. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/30/sisaltoja-aidinkieli 

Etsin itse jatkuvasti verkosta ilmaisia ja avoimia äidinkielen materiaaleja. Usein yksityishenkilöiden ylläpitämät blogit tarjoavat yllättävän paljon materiaalia. Esimerkiksi Avoin äikkä -nimiseen sivuun voit tutustua täällä: https://avoinaikka.com/ 

Jos löydät itse hyvän oppimateriaalisivuston, lähetä siitä tietoa minullekin Muikku-viestillä!

t. Laura

Kirjoituskilpailu merihenkisille

Äidinkielen opettajain liitto järjestää yhdessä Meriliitto-Sjöfartsförbundet ry:n kanssa kirjoituskilpailun, jossa aiheena on Suomi ja meri. Kilpailun suojelijana toimii Jenni Haukio.

Kilpailu on tarkoitettu peruskoululaisillle sekä toisen asteen opiskelijoille. Nettilukion opiskelijat voivat osallistua lähettämällä kilpailuesseensä minulle ennen kilpailun päättymispäivää (6.2.2017). Nyt kannattaa käyttää siis tilaisuus, jos aihe synnyttää mielikuvia ja ajatuksia.

Suosittelen tutustumaan palkintoihin ja kilpailuraatiin Äidinkielen opettajain liiton sivulla
http://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/fin/ajankohtaista/index.php?2016-11-Suomi-ja-meri-kirjoituskilpailu-on-kaynnissa&nid=211. Merimatkoja olisi luvassa...

- Laura

ÄI1-kurssin storybird-tehtävän kuvakirjasatoa

Kuvakirjat piristävät syksyä!

Äidinkielen ensimmäisellä kurssilla (ops 2016) on puuhasteltu kesän ja syksyn aikana kuvakirjojen parissa Storybird-sivustolla. Kurssilla on ollut siis yksi harjoitustehtävä, jossa opiskelija pääsee kokeilemaan sosiaalista kuvakirjatyökalua. Tehtävä on vielä hetken aikaa auki, mutta se sulkeutuu marraskuun aikana eräänlaisen huoltokatkon ajaksi (selvitän, miksi sivustolle eivät pääse kaikki kirjautumaan). Tehtävän tilalle aukeaa pian linkki Ylen Blogistania-ohjelman sivuille: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/01/18/tervetuloa-blogistaniaan.

Tässä kuitenkin syksyn satoa Storybirdistä:

Laura teki sadun minuudesta: https://storybird.com/books/kaiken-takaa-heijastuu-mina/?token=8en9atm2wc 

Täältä löydät sadun Kirasta: https://storybird.com/books/kun-kira-kadotti-ystavan/?token=9c6zmndaay 

Toinen satu pohtii elämän suuria kysymyksiä: https://storybird.com/books/ajatuksia-maailmasta/?token=wmjr9anafu 

Tässä lyhyt kuvakirja äidinkielen opiskelun herättämistä tunteista: https://storybird.com/books/e-p-a-j-a-r-j-e-s-t-e-l-m-a-l-l-i-s-t-y-t-t-a-m-a/?token=4xv7ptyw88 



Tsemppiä vielä syyskauden puristukseen!

t. Laura