Kuvakirjat piristävät syksyä!
Äidinkielen ensimmäisellä kurssilla (ops 2016) on puuhasteltu kesän ja syksyn aikana kuvakirjojen parissa Storybird-sivustolla. Kurssilla on ollut siis yksi harjoitustehtävä, jossa opiskelija pääsee kokeilemaan sosiaalista kuvakirjatyökalua. Tehtävä on vielä hetken aikaa auki, mutta se sulkeutuu marraskuun aikana eräänlaisen huoltokatkon ajaksi (selvitän, miksi sivustolle eivät pääse kaikki kirjautumaan). Tehtävän tilalle aukeaa pian linkki Ylen Blogistania-ohjelman sivuille: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/01/18/tervetuloa-blogistaniaan.
Tässä kuitenkin syksyn satoa Storybirdistä:
Laura teki sadun minuudesta: https://storybird.com/books/kaiken-takaa-heijastuu-mina/?token=8en9atm2wc
Täältä löydät sadun Kirasta: https://storybird.com/books/kun-kira-kadotti-ystavan/?token=9c6zmndaay
Toinen satu pohtii elämän suuria kysymyksiä: https://storybird.com/books/ajatuksia-maailmasta/?token=wmjr9anafu
Tässä lyhyt kuvakirja äidinkielen opiskelun herättämistä tunteista: https://storybird.com/books/e-p-a-j-a-r-j-e-s-t-e-l-m-a-l-l-i-s-t-y-t-t-a-m-a/?token=4xv7ptyw88
Tsemppiä vielä syyskauden puristukseen!
t. Laura
maanantai 17. lokakuuta 2016
perjantai 16. syyskuuta 2016
Lukuvinkkejä ÄI1-kurssin kaunokirjallisuuslistasta
Uuden ÄI12016-kurssin kaunokirjallisuuslista on uudistettu, mutta se ei tarkoita sitä, että listalle olisi valittu vain uusia kirjoja. Listalle on pyritty valitsemaan kirjoja, jotka avaavat ikkunoita maailmaan ja suomalaisuuteen. Kirjat on jaettu kahteen teemaan: kirjat, joissa yksilö elää uudessa maassa sekä kirjat, joissa yksilö kokee erilaisuutta omassa maassaan tai kulttuurissaan. Muistathan jo lukiessasi miettiä, miten teema näkyy kirjassa.
Jos olet kokematon lukija ja haluat löytää nopeasti luettavan teoksen, suosittelen että kokeilet Kira Poutasen teinitytön kasvua kuvaavaa Ihana meri -kirjaa. Kirja avaa anoreksiaan sairastuvan tytön maailmankuvaa. Myös Kreeta Onkelin Iloinen talo on lyhyt kirja. Onkeli käsittelee rankkaa aihetta - alkoholistiperheessä varttumista - lapsen silmin, mutta teos ei synkistele vaan toteaa ja havainnoi kirkkain silmin.
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen on koominen kertomus ruotsalaisuutta ihailevasta suomalaismiehestä. Kirjan pohjalta on tehty näytelmäsovituksia ja elokuva, mutta kaiken pohjana on Nousiaisen kirja. Huumorikirjallisuutta edustaa myös Roman Schatzin Rakasta minut -kirja, jossa minäkertoja tarkastelee elämäänsä Saksan ja Suomen välissä.
Lukija, joka haluaa heittäytyä kirjan luomaan maailmaan, saattaisi nauttia Khaled Hosseinin mestarillisesta Leijapoika-kirjasta. Kirja käsittelee afganistanilaisyhteisön elämää uudessa maassa mutta katsoo myös taaksepäin Afganistanin etnisten ryhmien välisiin kiistoihin. Hosseinilla on listassa muitakin teoksia, joiden valossa voit tarkastella erilaisuutta kulttuurin sisällä.
Marjaneh Baktiarin ja Hosseinin kirjoissa on samanlaisia asetelmia uuden ja vanhan sukupolven välillä. Baktiarin Toista maata kuvaa iranilaisen perheen elämää Tukholmassa. Ennen kirjan lukemista kannattaa katsoa inspiraatioelokuvana ranskaniranilaisen Marjane Sartrapin elämään pohjautuva Persepolis-elokuva! Elokuva on jo piirrosjälkensä takia elämys.
Kirjalistalta löytyy myös palkittuja teoksia. Esimerkiksi Rosa Liksomin Hytti numero 6 sekä Pirkko Saision Punainen erokirja ovat voittaneet Finlandia-palkinnot. Liksom kirjoittaa junamatkasta Siperiaan. Maisemakuvaus ja kerronnan tiiviit lauseet imevät mukaansa, kun lukija malttaa keskittyä. Saisio taas kirjoittaa oman seksuaalisuutensa löytämisestä, kirjailijan ammatti-identiteetistään sekä elämästä yleensä. Kokonaisuus on kauniita palasia elämästä!
Jos olet kokematon lukija ja haluat löytää nopeasti luettavan teoksen, suosittelen että kokeilet Kira Poutasen teinitytön kasvua kuvaavaa Ihana meri -kirjaa. Kirja avaa anoreksiaan sairastuvan tytön maailmankuvaa. Myös Kreeta Onkelin Iloinen talo on lyhyt kirja. Onkeli käsittelee rankkaa aihetta - alkoholistiperheessä varttumista - lapsen silmin, mutta teos ei synkistele vaan toteaa ja havainnoi kirkkain silmin.
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen on koominen kertomus ruotsalaisuutta ihailevasta suomalaismiehestä. Kirjan pohjalta on tehty näytelmäsovituksia ja elokuva, mutta kaiken pohjana on Nousiaisen kirja. Huumorikirjallisuutta edustaa myös Roman Schatzin Rakasta minut -kirja, jossa minäkertoja tarkastelee elämäänsä Saksan ja Suomen välissä.
Lukija, joka haluaa heittäytyä kirjan luomaan maailmaan, saattaisi nauttia Khaled Hosseinin mestarillisesta Leijapoika-kirjasta. Kirja käsittelee afganistanilaisyhteisön elämää uudessa maassa mutta katsoo myös taaksepäin Afganistanin etnisten ryhmien välisiin kiistoihin. Hosseinilla on listassa muitakin teoksia, joiden valossa voit tarkastella erilaisuutta kulttuurin sisällä.
Marjaneh Baktiarin ja Hosseinin kirjoissa on samanlaisia asetelmia uuden ja vanhan sukupolven välillä. Baktiarin Toista maata kuvaa iranilaisen perheen elämää Tukholmassa. Ennen kirjan lukemista kannattaa katsoa inspiraatioelokuvana ranskaniranilaisen Marjane Sartrapin elämään pohjautuva Persepolis-elokuva! Elokuva on jo piirrosjälkensä takia elämys.
Kirjalistalta löytyy myös palkittuja teoksia. Esimerkiksi Rosa Liksomin Hytti numero 6 sekä Pirkko Saision Punainen erokirja ovat voittaneet Finlandia-palkinnot. Liksom kirjoittaa junamatkasta Siperiaan. Maisemakuvaus ja kerronnan tiiviit lauseet imevät mukaansa, kun lukija malttaa keskittyä. Saisio taas kirjoittaa oman seksuaalisuutensa löytämisestä, kirjailijan ammatti-identiteetistään sekä elämästä yleensä. Kokonaisuus on kauniita palasia elämästä!
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Lukuvinkkejä uuden ÄI1-kurssin tietokirjalistasta
Uudella äidinkieli 1 -kurssilla (OPS 2016) on kaksi erillistä kirjalistaa: tietokirjalista ja kaunokirjallisuuslista. Molemmista kirjoista on tehtävänä kirjoittaa teksti - toisesta napakka tietoa arvioiva teksti ja toisesta laajempi kirjallisuusessee. Kirjallisuusesseestä kirjoitin edellisessä blogipostauksessa, joten nyt aloitan tietokirjalistan avaamista.
Tietokirjalistan helmiä
Jääkiekonystäville löytyy tietokirjalistasta erityinen helmi: Markku Jokisipilän Punakone vaahteranlehti (2014). Jokisipilä kirjoittaa Neuvostoliiton noususta jääkiekkohuipulle erikoisista olosuhteista. Nykylukijan on vaikea ymmärtää, miten ulkojäillä öiseen aikaan harjoitteleva joukkue voi voittaa Kanadan kaltaisen jääkiekkomahdin. Jokisipilä tarinoi jääkiekon legendoista ja yhdistää ilmiöitä maailmanpoliittiseen kokonaiskuvaa. Neuvostomahdin outouden imevät mukaansa, eikä kirja tunnu siksi lainkaan sivumääränsä mittaiselta (332 sivua).
Matkustamisesta ja erilaisista kulttuureista nauttivalle naiselle (ei ehkä kaikkein nuorimmille lukijoille!) suosittelisin Miia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin -teosta (2013). Kankimäki käsittelee länsimaisen naisen olemisen ongelmia ja avaa samalla Japanin kulttuuria sekä erään japanilaisen hovinaisen tarinaa. Kirja on yllättävä, aisteja avaava ja sivistävä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu, eivätkä sivut tunnu tässäkään (380 sivua).
Petteri Pietikäisen Hulluuden historia (2013) on painava faktateos (456 sivua), jonka lukeminen vaatii lukijalta todellista kiinnostusta psykologiaan. Toisaalta teos tukee hyvin esimerkiksi psykologian kirjoituksiin valmistautuvia. En suosittele edes aloittamaan, jos sanat frenologia ja psykoanalyysi kuulostavat vain sivistyssanoilta. Ainakin kannattaa lukea ensin arvostelu.
Mirja Tervon Huimaavat korot (2010) edustaa puolestaan sitä helpompaa luettavaa. Kyseessä on kirja muotimaailmasta. Tervo kertoo omasta työstään newyorkilaisessa kenkäsalongissa. Erikoiset asiakkaat yhdistyvät sosiologitaustaisen kirjoittajan pohdintoihin ihmisyyden olemuksesta suurkaupungissa. Samalla aukeaa myös ikkuna siihen, mitä on olla suomalaisena töissä ulkomailla. Kirjan lukee nopeasti ja siitä voi oppia kenkämuodista yllättäviä asioita. Kirjassa on vain 233 sivua!
Ruoan ystäville suosittelen ehdottomasti Jaakko Hämeen-Anttilan ja Venla Rossin Nälästä nautintoihin -kirjaa! Kirja on melko lyhyt (220 sivua), mutta selittää tietämättömälle nykylukijalle helposti tunnettujen herkkuruokien nimien historian. Historiaa tarjoillaan pieninä suupaloina.
Tietokirjalistan helmiä
Jääkiekonystäville löytyy tietokirjalistasta erityinen helmi: Markku Jokisipilän Punakone vaahteranlehti (2014). Jokisipilä kirjoittaa Neuvostoliiton noususta jääkiekkohuipulle erikoisista olosuhteista. Nykylukijan on vaikea ymmärtää, miten ulkojäillä öiseen aikaan harjoitteleva joukkue voi voittaa Kanadan kaltaisen jääkiekkomahdin. Jokisipilä tarinoi jääkiekon legendoista ja yhdistää ilmiöitä maailmanpoliittiseen kokonaiskuvaa. Neuvostomahdin outouden imevät mukaansa, eikä kirja tunnu siksi lainkaan sivumääränsä mittaiselta (332 sivua).
Matkustamisesta ja erilaisista kulttuureista nauttivalle naiselle (ei ehkä kaikkein nuorimmille lukijoille!) suosittelisin Miia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin -teosta (2013). Kankimäki käsittelee länsimaisen naisen olemisen ongelmia ja avaa samalla Japanin kulttuuria sekä erään japanilaisen hovinaisen tarinaa. Kirja on yllättävä, aisteja avaava ja sivistävä. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu, eivätkä sivut tunnu tässäkään (380 sivua).
Petteri Pietikäisen Hulluuden historia (2013) on painava faktateos (456 sivua), jonka lukeminen vaatii lukijalta todellista kiinnostusta psykologiaan. Toisaalta teos tukee hyvin esimerkiksi psykologian kirjoituksiin valmistautuvia. En suosittele edes aloittamaan, jos sanat frenologia ja psykoanalyysi kuulostavat vain sivistyssanoilta. Ainakin kannattaa lukea ensin arvostelu.
Mirja Tervon Huimaavat korot (2010) edustaa puolestaan sitä helpompaa luettavaa. Kyseessä on kirja muotimaailmasta. Tervo kertoo omasta työstään newyorkilaisessa kenkäsalongissa. Erikoiset asiakkaat yhdistyvät sosiologitaustaisen kirjoittajan pohdintoihin ihmisyyden olemuksesta suurkaupungissa. Samalla aukeaa myös ikkuna siihen, mitä on olla suomalaisena töissä ulkomailla. Kirjan lukee nopeasti ja siitä voi oppia kenkämuodista yllättäviä asioita. Kirjassa on vain 233 sivua!
Ruoan ystäville suosittelen ehdottomasti Jaakko Hämeen-Anttilan ja Venla Rossin Nälästä nautintoihin -kirjaa! Kirja on melko lyhyt (220 sivua), mutta selittää tietämättömälle nykylukijalle helposti tunnettujen herkkuruokien nimien historian. Historiaa tarjoillaan pieninä suupaloina.
sunnuntai 28. elokuuta 2016
Vertaileva kirjallisuusessee
Äidinkielen kursseilla harjoitellaan aina kirjoittamisen ja lukemisen taitoja, mutta keinot vaihtelevat. Vertaileva essee on eräänlainen kuningaslaji, jossa harjoitellaan aineistoon viittaamista sekä aineiston tulkintaa. Essee on laaja teksti, joka on pituudeltaan yleensä reilusti yli 400 sanaa. Esseessä kuuluu kirjoittajan oma ajattelu. Lopullisen valmiin esseen lukeminen voi olla lukijalle todellinen kokemus, jos pohjatyö on tehty huolellisesti.
Vertailevassa esseessä aiheen rajaaminen on aina alussa vaikeaa. Esimerkiksi Kreeta Onkelin Iloinen talo -kirja avaa lapsen kokemuksia repaleisessa perheessä. Lukija voi tarttua kirjassa esimerkiksi alkoholismiin, josta on kirjoitettu paljon kotimaisissa sanomalehdissä ja aikakauslehdissä. Kirjan nuoren minäkertojan ulkopuolisuus kirjassa voisi avata yhden ikkunan siihen, miten lapsi kokee vanhempiensa alkoholismin. Tästä näkökulmasta syntyisi yksi mielenkiintoinen vertaileva essee. Vanhan opetussuunnitelman mukaisilla ÄI1- ja ÄI3 -kursseilla pitää kirjoittaa vertaileva essee kahden kaunokirjallisen kirjan pohjalta. Näissä tehtävissä opiskelijalle on kuitenkin annettu valmis teema vertailutekstiä varten. Kannattaa siis tarkistaa tehtävänannon vertailunäkökulma ennen kirjoittamista.
Uudella ÄI1-kurssilla (OPS2016) opiskelijaa kehotetaan käsittelemään kirjalistan kirjaa sekä aiheeseen liittyvää artikkelia rinnakkain. Tehtävässä on siis huomioitava myös aineistojen erilaisuus. Kun aineistoista toinen on fiktiivinen ja toinen perustuu esimerkiksi oikeiden henkilöiden haastatteluihin, ei tekstiä voi kirjoittaa kuin raporttia. "Kreeta Onkelin kirjan mukaan lapset eivät ymmärrä vanhempiensa ongelmia" olisi ongelmallinen väite, koska kirja on vain tarina siitä, miten nuori tyttö kokee repaleisen lapsuutensa. Kirja ei siis totea mitään faktaksi. Vertailun pitäisi silti perustua kirjasta nousevaan aiheeseen. Kyse on enemmänkin siitä, miten kirjailija esittelee kirjassaan ilmiötä. Lukijan on tehtävä tulkinta siitä, mitä kirja kertoo aiheesta. Onko sävy hyväksyvä, toteava vai välinpitämätön?
Muistiinpanojen tekeminen on lukiessa välttämätöntä, koska asioita on mahdoton palauttaa mieleen vasta kirjoitushetkellä. Artikkeli-tekstilaji ymmärretään uuden ÄI1-kurssin (OPS2016) kirjallisuustehtävässä laajasti: artikkeleita voivat olla reportaasit, kolumnit tai vaikkapa haastattelut. Uutisteksti on todennäköisesti liian lyhyt kirjan pariksi. Aikakauslehtiliton artikkelipankki on linkitetty tehtävään, mutta voit käyttää mitä tahansa verkosta löytämääsi artikkelia kirjan parina (linkitä aineisto esseen loppuun). Tärkeintä on tekstin vertaileva ote.
Kertaa esseen rakenne Miten rakennat esseen? -videon avulla.
Esseen aloitustapoihin löydät ideoita Klassikkopaletti-sivustolta: https://klassikkopaletti.wordpress.com/lukuohjeita/apuja-kirjoittamiseen/esseen-aloitus-lopetus-ja-otsikointi/
Vertailevassa esseessä aiheen rajaaminen on aina alussa vaikeaa. Esimerkiksi Kreeta Onkelin Iloinen talo -kirja avaa lapsen kokemuksia repaleisessa perheessä. Lukija voi tarttua kirjassa esimerkiksi alkoholismiin, josta on kirjoitettu paljon kotimaisissa sanomalehdissä ja aikakauslehdissä. Kirjan nuoren minäkertojan ulkopuolisuus kirjassa voisi avata yhden ikkunan siihen, miten lapsi kokee vanhempiensa alkoholismin. Tästä näkökulmasta syntyisi yksi mielenkiintoinen vertaileva essee. Vanhan opetussuunnitelman mukaisilla ÄI1- ja ÄI3 -kursseilla pitää kirjoittaa vertaileva essee kahden kaunokirjallisen kirjan pohjalta. Näissä tehtävissä opiskelijalle on kuitenkin annettu valmis teema vertailutekstiä varten. Kannattaa siis tarkistaa tehtävänannon vertailunäkökulma ennen kirjoittamista.
Uudella ÄI1-kurssilla (OPS2016) opiskelijaa kehotetaan käsittelemään kirjalistan kirjaa sekä aiheeseen liittyvää artikkelia rinnakkain. Tehtävässä on siis huomioitava myös aineistojen erilaisuus. Kun aineistoista toinen on fiktiivinen ja toinen perustuu esimerkiksi oikeiden henkilöiden haastatteluihin, ei tekstiä voi kirjoittaa kuin raporttia. "Kreeta Onkelin kirjan mukaan lapset eivät ymmärrä vanhempiensa ongelmia" olisi ongelmallinen väite, koska kirja on vain tarina siitä, miten nuori tyttö kokee repaleisen lapsuutensa. Kirja ei siis totea mitään faktaksi. Vertailun pitäisi silti perustua kirjasta nousevaan aiheeseen. Kyse on enemmänkin siitä, miten kirjailija esittelee kirjassaan ilmiötä. Lukijan on tehtävä tulkinta siitä, mitä kirja kertoo aiheesta. Onko sävy hyväksyvä, toteava vai välinpitämätön?
Muistiinpanojen tekeminen on lukiessa välttämätöntä, koska asioita on mahdoton palauttaa mieleen vasta kirjoitushetkellä. Artikkeli-tekstilaji ymmärretään uuden ÄI1-kurssin (OPS2016) kirjallisuustehtävässä laajasti: artikkeleita voivat olla reportaasit, kolumnit tai vaikkapa haastattelut. Uutisteksti on todennäköisesti liian lyhyt kirjan pariksi. Aikakauslehtiliton artikkelipankki on linkitetty tehtävään, mutta voit käyttää mitä tahansa verkosta löytämääsi artikkelia kirjan parina (linkitä aineisto esseen loppuun). Tärkeintä on tekstin vertaileva ote.
Kertaa esseen rakenne Miten rakennat esseen? -videon avulla.
Esseen aloitustapoihin löydät ideoita Klassikkopaletti-sivustolta: https://klassikkopaletti.wordpress.com/lukuohjeita/apuja-kirjoittamiseen/esseen-aloitus-lopetus-ja-otsikointi/
perjantai 26. elokuuta 2016
Ensimmäinen uusi äikänkurssi julkaistu!
Uuden opetussuunnitelman mukaisia äidinkielen kursseja julkaistaan syksyn mittaan. Ensimmäinen äidinkielen kurssi putkahti kurssitarjottimelle 26.8. Nyt alkaa kurssien viilaaminen ja parantelu opiskelijapalautteen mukaan. Toivon, että nettilukion opiskelijat ovat aktiivisia ja kyselevät paljon - open on mahdotonta välillä tietää, miten verkko-opiskelija asian hahmottaa.
Kurssien suunnittelussa on jouduttu miettimään paljon sitä, miten opiskelijat saataisiin kohtaamaan verkossa toisiaan ja työskentelemään yhdessä. Yhteistyötaitoja opitaan päivälukiossa melko luontevasti, mutta täällä verkossa työtapoja - ja paikkoja - pitää rakentaa. Uudella ÄI1-kurssilla on esimerkiksi tehtäviä, joissa opiskelijaa pyydetään osallistumaan kurssin yhteiseen Kuka, mitä, missä -hakuteokseen, keräämään porukka kirjallisuuskeskusteluun (tästä bloggaan ensi viikolla!) sekä kirjoittamaan jatkoteksti kurssin matkustusblogiin. Mukana on myös perinteinen vertaileva esseetehtävä (tästäkin bloggaan ensi viikolla!). Ope odottaa erityisesti ajatuksia kurssin tietokirjallisuus tehtävistä - kirjalistan miettiminen oli hauskaa puuhaa! Matkustusblogin ensimmäinen merkintä pitäisi myös käydä tekemässä. Repan matka alkaa siis elokuussa ja jatkuu ties minne.
Vanhatkin äikänkurssit porskuttavat edelleen. Vanhat kurssit ovat opettaneet opelle ainakin sen, että tapoja lukea on yhtä monta kuin on opiskelijoitakin. Uudella kurssilla esimerkiksi esseetekstin rakennetta on yritetty avata opiskelijoille myös videolla. Video löytyy nyt myös vanhalta ÄI3-kurssilta. Siitä voi olla hyötyä, jos mietit kirjallisuusesseen kirjoittamista.
t. L
Uuden opetussuunnitelman mukaisia äidinkielen kursseja julkaistaan syksyn mittaan. Ensimmäinen äidinkielen kurssi putkahti kurssitarjottimelle 26.8. Nyt alkaa kurssien viilaaminen ja parantelu opiskelijapalautteen mukaan. Toivon, että nettilukion opiskelijat ovat aktiivisia ja kyselevät paljon - open on mahdotonta välillä tietää, miten verkko-opiskelija asian hahmottaa.
Kurssien suunnittelussa on jouduttu miettimään paljon sitä, miten opiskelijat saataisiin kohtaamaan verkossa toisiaan ja työskentelemään yhdessä. Yhteistyötaitoja opitaan päivälukiossa melko luontevasti, mutta täällä verkossa työtapoja - ja paikkoja - pitää rakentaa. Uudella ÄI1-kurssilla on esimerkiksi tehtäviä, joissa opiskelijaa pyydetään osallistumaan kurssin yhteiseen Kuka, mitä, missä -hakuteokseen, keräämään porukka kirjallisuuskeskusteluun (tästä bloggaan ensi viikolla!) sekä kirjoittamaan jatkoteksti kurssin matkustusblogiin. Mukana on myös perinteinen vertaileva esseetehtävä (tästäkin bloggaan ensi viikolla!). Ope odottaa erityisesti ajatuksia kurssin tietokirjallisuus tehtävistä - kirjalistan miettiminen oli hauskaa puuhaa! Matkustusblogin ensimmäinen merkintä pitäisi myös käydä tekemässä. Repan matka alkaa siis elokuussa ja jatkuu ties minne.
Vanhatkin äikänkurssit porskuttavat edelleen. Vanhat kurssit ovat opettaneet opelle ainakin sen, että tapoja lukea on yhtä monta kuin on opiskelijoitakin. Uudella kurssilla esimerkiksi esseetekstin rakennetta on yritetty avata opiskelijoille myös videolla. Video löytyy nyt myös vanhalta ÄI3-kurssilta. Siitä voi olla hyötyä, jos mietit kirjallisuusesseen kirjoittamista.
t. L
Olen Laura ja opetan ÄI1- ja ÄI3 -kursseilla. Tervetuloa blogiini, jossa kirjoittelen äidinkielen ajankohtaisista asioista. Postauksia voi myös kommentoida, jos jokin asia mietityttää. Luen kommentteja parhaani mukaan.
Tavoitat minut myös Muikun viestimellä.
Tervetuloa opiskelemaan!
(Kuva on tuulisesta Ranskasta. ÄI1-kurssin on tarkoitus avata ikkunoita maailmaan, siitä ajatus.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)